Kulkuri

Sormet hikoavat näppäimistöllä ja tietokoneennäyttö kirvelee silmiä, päätä särkee ja harteilla painaa taakka. Tässä vain muutamia opinnäytetyön aiheuttamia oireita.

Onneksi nämä oireet ovat juuri valmistuneelle Niina Kauppilalle enää vain häilyvä muistikuva. Palataanpa kuitenkin hetkeksi aikaan, jolloin ne olivat jokapäiväistä totista totta. Niinaa voisi kutsua valmistujien ”Maija Myöhäiseksi” eli opinto-oikeusaika oli loppumassa ja opinnäytetyö vielä pahasti alkutekijöissä.

Opetusministeriössä ollaan huolestuneita siitä, miksi korkeakouluista ei valmistuta ajoissa ja usein joudutaan anomaan lisää opinto-oikeusaikaa. Syitä tähän on varmasti yhtä monia, kuin on opiskelijaakin. Opetusministeriö kuitenkin muistuttaa, ettei opintojen viivästyminen ole yhteiskunnan eikä yksilön etu. Opiskelijan kouluttaminen ylempään korkeakoulututkintoon maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 48 000 euroa.

Elämässä on päästävä eteenpäin

Opinnäytetyöntekijällä on erilaisia kannustimia valmistumiseen. Oikeaan työelämään kiinni pääseminen, sen tuoma palkka ja vakaa elämäntilanne houkuttelevat. Kukapa haluaisi olla tyhjätasku ikuisen opiskelijan leima otsassa?

– Minulla ei ole ollut tapana jättää aloitettuja asioita kesken. Halusin vain ne paperit vihdoin ulos, että pääsisin lopullisesti koulusta eroon ja elämässä eteenpäin. Tuntui, että tämä kouluasia oli jarruttanut elämääni paikallaan jo pari vuotta, Niina pohtii.

Usein yrityksiin tehtävistä opinnäytetöistä saa rahallisen korvauksen ja se auttaa motivaation säilyttämisessä. Valitettavasti työllistymismahdollisuudet saattavat viivästyttää valmistumista. Papereita ei haluta ulos, jos valmistumisajankohta on huono työllisyystilanteen kannalta.

Opintojen välissä puolitoista vuotta työelämässä ollut Niina tietää, kuinka vaikeaa on palata koulunpenkille. Niina kertoo pahimmiksi ongelmikseen tekstin tuottamisen ja kireän aikataulun.

– Kirjoitushommat olivat yllättävän vaikeita jo pelkästään keskittymisen kannalta saati sitten, että piti muodostaa järkeviä ja fiksuja lauseita. Jo varsinaisen opiskelun aikana alan valinta epäilytti ja se vaikutti motivaatioon opinnäytetyötä tehdessä.

Minne katosi muu elämä?

Opinnäytetyön tekeminen saattaa vaikuttaa merkittävästi muuhun elämänrytmiin. Niina voi avoimin sydämin vahvistaa tämän väitteen omien kokemustensa perusteella.

– Elämä rajoittui melkein pelkästään aamutöihin, kotiin ja pariin harrastukseen. Sosiaalinen elämä oli olematonta. Viikot menivät kotona samoissa vaatteissa rasvatukkana kouluhommaa nyhertäessä. ”Viikonloppupoikaystävän” ansiosta tuli sentään loppuviikosta katsottua peiliin.

Monille lopputyön tekemisen aika on omien ajatusten kanssa painiskelua ja itsensä tutkiskelua. Opinnäytetyö nostattaa pintaan myös monia tunteita ja asioita, jotka tunnistaa itsestään vasta kovan paikan edessä.

– Löysin itsestäni huolestuttavia asioita. Miksi lykkään kaikkea hamaan tulevaisuuteen, enkä osaa paneutua tärkeään? Lähinnä tämä opinnäytetyöasia veti itsetuntoni ihan maihin; olin kaikista maailman ihmisistä tyhmin, laiskin ja rumin. Se oli raskas prosessi henkisesti, paljastaa Niina.

– Oli ahdistusta, alakuloisuutta, alemmuuskompleksia ja mökkihöperyyttä. Lisäksi sydäntä aivan fyysisesti välillä puristi. Stressi valitettavasti purkautui möksöilynä rakkaille ihmisille, ja sitten tuli itsellekin paha mieli, kertoo Niina stressin vaikutuksista.

Juhlan jälkeen…

Valmistumisen ja juhlahumun jälkeen on aika kiiruhtaa Työvoimatoimistoon, jossa tädit ja sedät ottavat ”avosylin” vastaan uusia työttömiä. Niinan kohdalla työkkärissä asiointi laukaisi uuden suuren stressin, työnhaun.

– Minulle sanottiin ”rohkaisevasti”, että jos juuri valmistunut ei saa töitä kolmen kuukauden sisällä mahdollisuudet työllistyä laskevat 50 %. Rohkaisevaa, eikö totta.

Suurten projektien jälkeen koetaan tietynlaista tyhjyyttä. Sen sijaan, että valmistuneella olisi mahdollisuus hengähtää, on hänen heti rohkeasti pyrittävä kohti kokopäivätyöläisen arkea ja uusia haasteita. Taitaa olla niin, että ihminen on tyytyväisimmillään silloin, kun hänellä on työtä mitä tehdä.